ASBESTIN KÄYTTÖ JA ASBESTITYÖT SUOMESSA

Asbestityöt suomessa

Suomi on ollut pitkään edelläkävijä asbestin työstämisen ja asbestipurkutyön kontrolloinnin saralla. Asbestipurku helsinki kertoo tässä artikkelissa, miten Suomessa käytettiin asbestia ennen kieltoa, ja miten kiellon voimaan tulo vaikutti asbestin käsittelyyn ja purkutoimenpiteisiin. Maailmassa on monia suuria maita, kuten Kiina, Venäjä ja Intia, joissa asbestinkäyttö on yhä yleistä, vaikka asbestin vaaroista on riittävästi todisteita.

Suomessa asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1993. Euroopan Unionin alueella kielto tuli voimaan vasta vuonna 2005. Vuonna 2016 tuli Suomessa voimaan laki, joka vaatii asbestikartoituksen tekemisen kaikissa saneerattavissa taloissa, jotka on rakennettu ennen vuotta 1994. Helsingin asunnoista noin viidenneksen arvioidaan sisältävän asbestia jossain muodossa.

Asbestin käyttö oli Suomessa yleistä vuosien 1921 ja 1992 välillä. Suosituimmillaan sen käyttö oli 60- ja 70-luvuilla. Asbestia käytettiin sen monipuolisten ominaisuuksien takia esimerkiksi:

  • putkieristeenä, johtuen sen kyvystä eristää lämpöä.
  • levyissä, pinnoitteissa ja maaleissa, johtuen sen kuitumaisesta rakenteesta.
  • muovimattojen eristeissä, johtuen sen kemiallisesta kestävyydestä.
  • eristeissä, joissa tarvitaan kuumuudenkestävää materiaalia.
  • täyteaineena, johtuen sen edullisesta hinnasta.

Mitä asbesti on?

Asbesti on luonnossa esiintyvä mineraali, joka koostuu pitkittäisistä pienistä kuiduista. Asbestin hajotessa tai naarmuuntuessa asbestikuitua leviää pölynä ilmaan. Asbestipölyn päätyessä ihmisen keuhkoihin, ihmiskeho ei kykene poistamaan sitä. Runsas altistuminen pölylle saattaa johtaa vakaviin sairauksiin, kuten asbestoosiin ja keuhkosyöpään. Usein oireet tulevat ilmi vasta vuosikymmenien kuluttua altistumisesta. Sen takia asbestin käytön oletettiinkin pitkään olevan turvallista. Suomessa käytön yleisyys johtui lisäksi asbestin paikallisesta saatavuudesta. Suomessa toiminut Paakkilan kaivos oli aikanaan Euroopan suurin asbestikaivos.

Asbestipurkutyöt tulivat Suomessa ajankohtaisiksi, kun asbestin käytön aikana rakennettuja taloja alettiin saneerata. Työn vaarallisuudesta johtuen, asbestipurkutyö vaatii erityisjärjestelyjä ja asbestipurkuun erikoistuneita ammattilaisia. Ennen asbestipurkutyötä, tehdään rakennuksessa asbestikartoitus. Asbestikartoituksessa selvitetään asbestia sisältävien rakenteiden sijainnit ja ne merkitään rakennukseen sekä piirustuksiin. Lisäksi epäilyttävistä paikoista otetaan laboratorionäytteitä. Kun asbestia sisältävät rakenteet ovat tiedossa, voidaan tehdä asbestipurkusuunnitelma. Siinä päätetään, puretaanko asbesti, vai minimoidaanko sen riskit pinnoittamalla tai koteloimalla.

Asbestipurkutyö voidaan tehdä purkupussimenetelmällä, jossa purettava rakenne peitetään alipaineistetulla pussilla. Ainoastaan työntekijän kädet ovat pussin sisällä. Suuremmissa asbestipurkutöissä käytetään kuitenkin osastointimenetelmää, jossa koko työskentelyalue alipaineistetaan ja eristetään muusta ympäristöstä. Kumpaakin menetelmää käytettäessä purkutyöntekijöiden suojavaatteiden tulee täyttää viranomaisten asettamat vaatimukset. Hengityssuojaimen täytyy olla tehokkuusluokkaa TM3P, koska alempien tehokkuusluokkien hengityssuojaimet eivät suojaa asbestipölyltä.

Asbestityöt ovat luvanvaraisia, ja asbestipurkutöitä tekevistä yrityksistä ylläpidetään rekisteriä. Asbestipurkutyöntekijöiltä vaaditaan alan koulutusta ja sopivaa terveydentilaa. Myös sopivista työntekijöistä ylläpidetään rekisteriä.

Uuden asbestilain tultua voimaan, asbestityön tarve Suomessa, ja erityisesti Helsingissä, on lisääntynyt valtavasti. Asbestipurkutyön tekijöitä ei ole vielä riittävästi, ja tarve työntekijöille jatkuu niin pitkään, kun ennen asbestikieltoa rakennettuja taloja saneerataan. Asbestilain vaikutukset kansanterveyteen ovat pitkällä tähtäimellä positiivisia, koska pienetkin remontit vaativat nyt asianmukaisen asbestikartoituksen.